Etusivu / Kuntatietoa / Merkkihenkilöt / Muut tunnetut ruokolahtelaiset
Muita tunnettuja ruokolahtelaisia

Viktor ja Akseli Einola

Rakennusmestari Viktor Einola (1866 – 1936) toimi teollisuuden rakentajana ja lukuisissa luottamustehtävissä ja yhdistyksissä Ruokolahdella. Rakennusmestariksi valmistuttuaan hän oli töissä Viipurin kaupungilla, Suomen Sähkökemiallisessa yhtiössä ja Osakeyhtiö Tornatorilla. Hän suunnitteli monia julkisia rakennuksia mm. Ruokolahden kunnalliskodin 1918-1920, Ruokolahden seurakuntakodin, kahdeksan kansakoulua, karjarakennuksia, asuntoja ja toimi Imatran työväenopiston rakennuspiirustuksen opettajana.
Akseli Einola (1894 – 1942) oli Viktor Einolan viidestä lapsesta vanhin. Hän oli kuvaamataidon opettaja, kuvittaja ja taiteilija, joka maalasi maisemakuvia ja runsaasti etsauksia. Taideopintoja Viipurissa ja näyttelyjä Suomessa ja ulkomailla.

Pietari Hannikainen

(1813-1899) oli kirjailija, sanomalehtimies ja maanmittari. Kirjoitti ensimmäisen aitosuomalaisen näytelmän ”Silmänkääntäjän” ja suomenkielisiä novelleja sekä julkaisi ensimmäisen suomenkielisen lakikirjan. Oli modernin journalismin uranuurtaja Suomessa. Toimitti mm. Kanava-nimistä lehteä ja toimi ”Suomettaren” päätoimittajana. Pietari Hannikainen asui Ruokolahden Hölmölän kylässä Ahjärvellä. Hänet on haudattu Parikkalaan, jossa on myös hänen muistomerkkinsä.

Olga Scheele

Kansanparantaja, verenseisauttaja Olga Scheele (1898-1981) asui Hauklapin kylän Lapinlahden rannalla maatalon emäntänä. Olga Scheelen isä, myös kansanparantajana tunnettu Aatami Valtonen opetti taitonsa tyttärelleen vähän ennen kuolemaansa. Siitä asti Olga Scheele auttoi kaikkia apua pyytäviä. .
Verenvuoden tyrehdyttämisen ohella hän tiesi keinot myös struuman ja migreenin parantamiseen.

Simo Häyhä

Simo Häyhä (1905- 2002) lempinimeltään Simuna.
Talvisodassa venäläisten kauhu ”Valkoinen kuolema”, joka vähensi vihollisen rivejä yli 500 :lla osumalla. Sotien jälkeen Häyhä viljeli maata Ruokolahden Utulassa ja Valkjärvellä ja harrasti metsästystä ja metsästyskoirien kasvatusta. Häyhä on haudattu Ruokolahden vanhalle hautausmaalle kellotapulille vievän tien varteen.

Simo Keltanen

Simo Keltanen (1891- 1965) maanviljelysteknikko 1917, Ruokolahden kunnankirjurina 1921 alkaen. Simo Keltanen kantoi kunnanjohtajanimikettä ensimmäisenä Suomessa vuoden 1949 alusta lähtien. Nuorisoseuratoiminta, raittiusaate, suojeluskuntatyö,

Sulo Veikko Siitonen

Sulo Veikko Siitonen (1924 – 2003)
taitava piirtäjä, kuvittaja (Imatran Taideyhdistyksen piirustuskoulu 1946), kirjoittaja ja maanviljelijä Pohja-Lankilan kylässä Rautkorven tilalla, maalarina Ruokolahden kunnan palveluksessa. Siitonen kirjoitti lähes 50 vuotta paikallislehtiin nimimerkillä SVS. Myöhemmin kirjoittaminen laajeni kotiseutuaiheisten kirjojen ja erilaisten historiikkien kirjoittamiseksi ja toimittamiseksi. Vuosien 1980-1997 välillä ilmestyi Ruokolahden kotiseutulukemistojen kuusiosainen sarja. Oli aktiivisesti mukana Ruokolahden kansalaisopiston ja Ruokolahden Taideyhdistyksen toiminnassa. Kihlakunnan lautamiehenä 27 vuotta. Herastuomarin arvonimen hän sai 1974. Kunnanvaltuuston jäsenenä kaksi valtuustokautta. Kotiseutuyhdistys Ruokolahti-Seuran jäsen vuodesta 1960 ja sen johtokunnassa 1971-97. Lukuisia julkisia tunnustuksia ja kotiseutuneuvoksen arvonimi 1998.

Kustaa Hupli

Maanviljelijä, itseoppinut kansantaiteilija Kustaa Hupli (1901-2002)
Maalasi ensimmäisen taulunsa 54-vuotiaana ja taiteilijakausi kesti vuoteen 1983, jolloin hän oli maalannut lähes 40 naivistista taulua. Hupli maalasi muistikuviaan eläkkeelle jäätyään kolmentoista vuoden aikana kunnes kunnes näön heikkeneminen lopetti tämän harrastuksen. Hupli asui ikänsä Ahjärven Pekanmäellä.

Jaakko Äikäs

Kuvanveistäjä, ”kuparin ruttaaja”, sähköasentaja Jaakko Äikäs (1932-2002) oli Ruokolahden Taideyhdistyksen perustajajäsen ja sen johtokunnan jäsen 8 vuotta. Hän teki elämänsä aikana parisenkymmentä isoa kuparista veistosta ja suuren joukon pienempiä teoksia sekä lukemattoman määrän käyttö- ja koruesineitä.
Hän ei myynyt töitään, mutta lähimmät Äikäksen työt ovat paikallisen Osuuspankin konttorissa Kurki ja Ruokolahden kirkossa kastemalja. Työelämässä hän oli suurimman osan aikaa Kaukopään tehtailla sähköasentajana. Jaakko Äikäs teki taidetta harrastuksenaan vain syksyn ja talven pimeinä iltoina.

Tuomas Vohlonen

Keksijä, maanmittausinsinööri Tuomas Vohlonen (1877 – 1939)
asui Ruokolahden Kekäleenmäellä. Hän teki lukuisia patentoituja keksintöjä
mm. suomalaisen neste- ja marssikompassin ja perusti Suunto OY:n vuonna 1936. Ruokolahdella hän kehitteli kompassikeksintöään ja kokeili sitä koululiikunnassa pitäen suunnistautumiskursseja.
Muita huomattavia keksintöjä olivat jatkuvalämmitteinen saunanuuni sekä hiihtoa eteenpäin vienyt Voitto-suksiside.
Tuomas Vohlonen on haudattu Ruokolahden hautausmaalle.

Paavo Pihlman

Talousneuvos Paavo Pihlman (1914 - 2004) toimi isäpuolensa, kivenhakkaaja August Heinon yrityksessä ensin Ruokolahdella ja sitten Imatralla Heinon Kiviliikkeen toimitusjohtajana. Kivi oli hänelle elävä materiaali. Hän korosti rakennuskivien etsintää ja löysi itsekin uusia kivilaatuja, kehitti kiviteollisuuden laiteratkaisuja ja suri kivialan käsityötaidon hiipumista. Heinon Kiviliike oli aikoinaan Suomen kolmanneksi suurin muistokivien valmistaja. Hän toimi pitkään Kiviteollisuusliiton puheenjohtajana, Imatran Käsi- ja Pienteollisuusyhdistyksen puheenjohtajana ja Pienteollisuuden keskusliiton valtuustossa. Paavo Pihlman oli aktiivinen Rasilan nuorisoseuran jäsen, joka kuului myös Ruokolahden Säästöpankin isännistöön ja Osuusliike Imatran hallintoneuvostoon.

Eino Pätilä

Taiteilija Eino Pätilä (1908-1974) oli Ruokolahden kotiseutuyhdistyksen, Ruokolahti-Seura ry:n perustaja, puheenjohtaja ja kotiseutumuseon perustaja. Eino Pätilä oli innokas kotiseutuihminen, jonka suhteiden ja ideoinnin tuloksena syntyivät mm. kirkon takana sijaitseva Edelfeltin muistokivi ja Entisten kirkkojen muistokivi Vanhalle hautausmaalle.

Adolp von Weyman

Amiraali Adolp von Weyman eli Aleksander Adolf von Weymarn (1810-1897) oli jo 12 vuotiaana merivoimien kadetti ja merikaartilainen 16 vuotiaana. Ylennyttyään vielä luutnantiksi, kapteeniluutnantiksi, kapteeniksi, kontra-amiraaliksi ja vara-amiraaliksi, hän 60 vuotiaana siirtyi reserviin ja vietti eläkevuotensa Rautionhovissa. Kuntalaiset sanoivat amiraalin olleen "keisarista kolmas mies".
Weymarn lahjoitti Ruokolahden seurakuntataloon 1875 taulun Ristiltä otto.
Takaisin ylös