Muistomerkit

Ruokolahden Kirkonmäellä

Kirkkoaidan portin pylväät ovat taiteilija Ilmari Virkkalan suunnittelemat 1950-luvun vaiheilla.

Carl Lojanderin, 1824-1873, arvokas marmorinen hautamuistomerkki vanhallaMarmorinen muistomerkki.jpg hautausmaalla.



Kaatuneiden muistomerkki.jpg
Vapaussodassa kaatuneiden haudat ja muistomerkki ovat vanhalla hautausmaalla. Muistomerkki on pystytetty vuonna 1920 ja sen valmisti Suomen Graniitti Oy.

Aiempien kirkkojen muistomerkki.jpg
Aikaisempien kirkkojen muistomerkki on kuvanveistäjä Kauko Räsäsen suunnittelema. Muistomerkki valmistui tapulin 200-vuotisjuhlavuotena vuonna 1952 ja se on pystytetty kolmannen kirkon sakastin rappujen kohdalle.


Sankarihauta.jpg


Kirkonmäen sankariportti, talvi- ja jatkosodissa kaatuneiden muistomerkit ja kirkkoaidan portin pylväät ovat taiteilija Ilmari Virkkalan suunnittelemat 1950-luvun vaiheilla.

Kaakkois-Suomen Ilmasilta pystytti 10.8.1987 talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden lentäjien muistoksi muistomerkin, jonka suunnitteli Olavi Veijalainen. Ruokolahden yllä käytiin talvisodan suurin ilmataistelu helmikuun 29. päivänä 1940.
Laatassa on teksti: Kunnia sodissa kaatuneille lentäjille, jotka antoivat kalleimman uhrin isänmaamme vapauden puolesta.
Kiven päällä oleva risti on lentäjätunnus.


EDELFELT-MUISTOKIVI

Taiteilija Albert Edelfeltin syntymän 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Ruokolahti-Seura pystytti muistomerkin kirkon seinustalle, paikalle, missä Edelfelt luonnosteli kuuluisan taulunsa ”Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä”.
Muistomerkin suunnittelivat taiteilijat Gerda Qvist ja Erkki Pitkäpaasi.
Kivet ovat Salpalinjan panssariesteestä.
Edelfeld-muistomerkki.jpg

MUISTOMERKKI ELLI JÄPPISELLE

”Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä” –taulun 100-vuotisjuhlavuotena 1987 pystytti Ruokolahti-Seura muistokiven Elli Jäppisen haudalle keskimmäiselle hautausmaalle.
Elli Jäppisen muistokivi.jpg


VETERAANIEN KIVI

Veteraanien kivi paljastettiin veteraanipäivänä 2005. Muistomerkillä kunnioitetaan sodassa olleiden uhrauksia. Muistokivihankkeen aloitti Ruokolahden Sotaveteraanien Kuntoutus- ja Huoltosäätiö.
Varsinainen muistokivi on tuotu Syyspohjan Salpalinjalta ja on 2,3 metriä korkea.
 

RAJAMERKKI HAUKKAVUORELLA

Rajamerkki Haukkavuorella.jpg
Valtakunnan raja on kautta vuosisatojen kulkenut näiden seutujen halki, tiedossa olevan historian mukaan ainakin neljä kertaa. Vanhan Ruotsin ja Novgorodin ensimmäinen virallinen raja määriteltiin Pähkinäsaaressa vuonna 1323. Samaa linjaa ovat noudattaneet myös Täyssinän (1595) ja Uudenkaupungin (1721) rauhan rajat. Torsanvuoressa ja Haukkavuoressa nähtävissä olevat vuosiluvut sekä rajan suuntaa osoittavat merkit ja valtakunnan tunnukset ovat Uudenkaupungin rauhan perua rajankäyntivuodelta 1722.

SOTAVANKIEN HAUTAUSMAA JA MUISTOMERKKI

Sotavankien muistomerkki.jpgSalpalinjan linnoitusjoukoilta vapautuneissa tiloissa Ruokolahden Syyspohjassa toimi syyskuusta -41 kesään -44 sotavankileiri nro 3.
Nämä 400 vankia olivat suomalaissukuisia, lähinnä inkeriläisiä sotavankeja.

Syyspohjassa menehtyneiden vankien määrä on epävarma. Erään tiedon mukaan leirillä kuoli 92 sotavankia, mutta hautapaasi rekisteröi heitä 163. Leirin joukkohautaa ei ole tiettävästi
seremonioitu hautausmaaksi vaan se on ruumiskätkö.
Paikka on tasattu ja varustettu punaisesta graniitista tehdyllä muistopaadella.
Paadella on venäjäksi kaiverrettu teksti, joka suomennettuna on seuraava:
”Tähän on haudattu 163 neuvostoliittolaista sotilashenkilöä.”

Myöhemmin 1960-luvulla hautapaikkaan on tuotu 12 alasammutun neuvostoliittolaisen lentäjän eri paikoilta löytyneet jäännökset.

Rauhansopimuksen mukaan Suomen Valtio huolehtii mm. sotavankien hautojen kunnosta.
(Imatran kihlakunnan poliisilaitos, 2004)

Muistomerkki sijaitsee keskellä metsää ja on vaikeasti löydettävissä. Ruokolahden keskustasta Puumalantietä 20 km. Syyspohjassa käännytään oikealle Töntintielle, jota 900 m eteenpäin. Vasemmalla pieni polku, joka vie muistomerkille.

VAPAUSSODAN MUISTOMERKKI HÄNNILÄSSÄ

Hännilässä Äitsaarentien ja Savolaisenniemen tien risteyksestä noin 400 m oikealle, metsäisen mäenkumpareen päällä olevan vapaussodan muistomerkin on vuonna 1919 pystyttänyt Hännilän Nuorisoseura, joka halusi muistomerkin avulla kunnioittaa vapaussodassa 1918 kuolleita jäseniään. Muistomerkkiin on hakattu kolme nimeä: A.Tella, E. Huipero ja J. Teräväinen.


Runo Vapaussankarien muistomerkin paljastusjuhlassa Hännilässä 2.11.1919. Kirjoittanut Juho Sikiö

Miks kulkee kummulla hartaanna väki
Waik´mennyt on kesä ja vaijennut käki.
Ei kukoista nurmi, ei vihannoi maa,
Waan valkoisen vaipan se yllensä saa.

Ei luonnosta nauti, kylmä on sää.
Ei suurta tääll´ole nähtävää
Ken loista etsi; on pettynyt juuri
Tääll´näky on pieni, vaik´aate on suuri.

Ol´aika kun Suomessa isännöi,
Wierahat, sortajan joukot.
Ja niiden turvissa elämöi,
Omankin kansamme houkot.
He aikoivat turmioon kansamme syöstä.
Estäen talonpojan pellolta, työstä.

Silloin alkoi kansa jo herätä.
On aika jo nousta sortajan alta.
Miehet jo yhtehen kerätä.
Kukistaa vääryys ja väkivalta.

Nous into Suomen nuorissa
Vapauden veri suonissa
He nousi kestämään sodan kauhuja.
Näkemään nälkää. Pirttien sauhuja.
He puolusti kotia, äitiä, isää,
Waik työ se vaati ain uhria lisää.



Nuorukaiset, joiden nimet on tähän kivehen piirretty
Waik maalliset jäännökset on muualle siirretty.
He vaarassa tyyneennä eespäin asteli.
Waik´veljen veri jo tannerta kasteli.
Siks´kunnes riutui rakas rinta.
Kasvoi vapaudemme hinta.

Ei hukkaa kulunut elämä ole,
Kun Sankari nimen saa maaltaan
Kun oikeutta puoltaa, ei lakia pole
Ei syrjähän astele vaaltaan.

Nyt nukkuu he rauhassa sylis isänmaan
Ja viettävät viehkeää yötään.
Heidän muistomerkillään nyt juhlitaan.
Kun puolestamme teki he työtään.
Muistonne, työnne se lohduttaa meitä.
Waik´ itse jo kuljette tuonelan teitä.

Tään merkin seuramme muistoksi heillen
Wapaudemme eestä kaatuneillen
laittoi, pystytti: että se meitä
muistuttais astumaan oikeuden teitä.
Et se nostaisi mieliimme voimaa, kuntoa.
Isänmaan rakkautta, oikeuden tuntoa.

Kun ajan ratas eespäin kulkee.
Nykyinen polvi silmänsä sulkee.
Uus aika tuo uusia aatteita myötä.
Hekin muistaisi että täälläkin työtä
On tehty; ei orjanna maattu
Siksi vapaus Suomen on taattu.
Piirrokset Sulo V. Siitonen
Muistomerkki-enkeli.jpg





























































Ilmasillan muistomerkki.jpg
Jatkosodassa kaatuneiden sotilaiden muistomerkki































Veteraanien kivi.jpg
Veteraanien kivi. Kuva Jouko Siitonen