Siirry pääsisältöön

Merkkihenkilöt

Ruokolahden Eukot uuskulttuurin luojina

Maailmankuulu Albert Edelfeltin maalaus Ruokolahden Eukkoja kirkonmäellä on pitäjässä osattu hyödyntää myös uusiutuvaksi paikalliskulttuuriksi.

Kun kunnassa oli päätetty teettää taulusta kaksi jäljennöstä kertomaan Ruokolahden kansanperinteen vaalinnasta jopa taiteilijan siveltimellä, tarvittiin yhdistys huolehtimaan tauluista ja Edelfeltin perinnöstä. Ruokolahti-Seura perustettiin 1947.

Ruokolahden Martoissa syntyi seuraava oivallus valita ”uusi Ruokolahden Eukko” vaalimaan karjalaisen naisen olemusta ja ruokolahtelaista perinnettä. Ensimmäinen Eukko valittiin vuonna 1973 ja sen jälkeen joka toinen vuosi on käädyin kruunattu Ruokolahden Eukko pitäjän PR-henkilöksi, pitäjämannekiiniksi.

Eukot ovat luoneet uutta perinnettä järjestämällä heinäkuussa Ellin-päivät. Tapahtuma on nimettu Edelfeltin mallin Elli Jäppisen ja Ruokolahden ensimmäisen Eukon Elli Karoniemen mukaan.
 
Ellin-päiville on kutsuttu naapurikuntien vastaavia ”viranhaltijoita” kuten Imatran Inkereitä ja Joutsenon Rieskaemäntiä.

Hallitsevana Eukkona valittiin 2021 Ruokolahden Eukoksi 2021 Outi Räikkönen.

Ruokolahden Äijä

Ruokolahden Yrittäjät ry rupesivat vuodesta 1988 alkaen nimittämään Eukon rinnalle Ruokolahden Äijän. Aluksi Äija valittiin joka vuosi, mutta myöhemmin joka toinen vuosi. Näin päästiin samaan rytmiin Eukon valinnan kanssa.

Ruokolahden Äijänä hallitsee tällä hetkellä 2021 valittuna Matti Jaatinen.

Ruokolahti-palkinto

Ruokolahden sivistyslautakunta jakoi vuosina 1982-1992 kulttuuripalkinnon kulttuuritoiminnassa ansioituneelle henkilölle tai yhteisölle. Myöhemmin siirryttiin vain yhteen kunnanhallituksen myöntämään Ruokolahti-palkintoon.

Ruokolahden kunnanhallitus on vuosittain jakanut Ruokolahti-markkinoiden yhteydessä ansioituneelle ruokolahtelaiselle Ruokolahti-palkinnon.

Vuonna 2021 palkittiin ansiokkaasta kunnan eteen tehdystä työstä Päivi Pulkkinen. 

Muut merkkihenkilöt

Ruokolahdella on aikojen saatossa vaikuttanut myös monia kansallisestikin tunnettuja merkkihenkilöitä. Tässä niistä esittelyssä muutamia.

ELLI JÄPPINEN (1844 - 1929) oli taitava hieroja ja parantaja. Hänen taitonsa tunnettiin Suomessa ja Venäjällä. Pelkästään Venäjälle hän teki 16 matkaa. Ansioistaan parantajana Elli Jäppinen olisi saanut professorin arvon, mutta hän ei sitä huolinut. ”Mie tahon olla vaa Haapsii Elli”, kerrotaan hänen sanoneen. ”Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä” –taulun 100-vuotisjuhlavuotena 1987 pystytti Ruokolahti-Seura muistokiven Elli Jäppisen haudalle.

Taiteilija Albert Edelfelt teki vuonna 1887 matkan Ruokolahdelle
ja asui kansanparantaja Elli Jäppisen kodissa Jäppilänniemen Haapsiissa. Elli Jäppinen opasti taiteilijaa löytämään sopivia malleja ollen mallina itsekin.

Ruokolahden matkaltaan Edelfelt sai pysyviä vaikutteita, jotka heijastuivat koko hänen myöhempään tuotantoonsa. ”Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä” on yksi Edelfeltin pääteoksista. Kun taulu kohta valmistuttuaan aloitti näyttelykierroksen suurissa taidekeskuksissa, sai se osakseen ennen näkemättömän huomion ja ihastuksen.
(Näyttelyt: Helsinki 1887, Pariisi 1888, Kööpenhamina 1888, Pariisi 1889, Pietari 1896, Tukholma 1897, Riika 1902, Berliini 1903, Budapest 1907, Malmö 1914, Tukholma 1916, Moskova-Riika 1934-35, Saksa 1935, Milano-Rooma 1937)
Pariisin näyttelyn jälkeen Edelfelt kirjoitti Suomea tarkoittaen: ”Meitä ei nujerra mikään niin kauan kuin meillä on sellainen määrä elinvoimaa kuin tällä näyttelyllä olemme osoittaneet omistavamme.”

Taulu on nyt Ateneumin Taidemuseossa Helsingissä ja siitä on kaksi jäljennöstä Ruokolahdella. Toinen on kunnanvaltuuston istuntosalissa ja toinen kesäisin kotiseutumuseossa ja talviaikaan kirjastossa.

Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä

Rakennusmestari Viktor Einola (1866 – 1936) toimi teollisuuden rakentajana ja lukuisissa luottamustehtävissä ja yhdistyksissä Ruokolahdella. Rakennusmestariksi valmistuttuaan hän oli töissä Viipurin kaupungilla, Suomen Sähkökemiallisessa yhtiössä ja Osakeyhtiö Tornatorilla. Hän suunnitteli monia julkisia rakennuksia mm. Ruokolahden kunnalliskodin 1918-1920, Ruokolahden seurakuntakodin, kahdeksan kansakoulua, karjarakennuksia, asuntoja ja toimi Imatran työväenopiston rakennuspiirustuksen opettajana.
Akseli Einola (1894 – 1942) oli Viktor Einolan viidestä lapsesta vanhin. Hän oli kuvaamataidon opettaja, kuvittaja ja taiteilija, joka maalasi maisemakuvia ja runsaasti etsauksia. Taideopintoja Viipurissa ja näyttelyjä Suomessa ja ulkomailla.

(1813-1899) oli kirjailija, sanomalehtimies ja maanmittari. Kirjoitti ensimmäisen aitosuomalaisen näytelmän ”Silmänkääntäjän” ja suomenkielisiä novelleja sekä julkaisi ensimmäisen suomenkielisen lakikirjan. Oli modernin journalismin uranuurtaja Suomessa. Toimitti mm. Kanava-nimistä lehteä ja toimi ”Suomettaren” päätoimittajana. Pietari Hannikainen asui Ruokolahden Hölmölän kylässä Ahjärvellä. Hänet on haudattu Parikkalaan, jossa on myös hänen muistomerkkinsä.

Kansanparantaja, verenseisauttaja Olga Scheele (1898-1981) asui Hauklapin kylän Lapinlahden rannalla maatalon emäntänä. Olga Scheelen isä, myös kansanparantajana tunnettu Aatami Valtonen opetti taitonsa tyttärelleen vähän ennen kuolemaansa. Siitä asti Olga Scheele auttoi kaikkia apua pyytäviä. .
Verenvuoden tyrehdyttämisen ohella hän tiesi keinot myös struuman ja migreenin parantamiseen.

Simo Häyhä (1905- 2002) lempinimeltään Simuna.
Talvisodassa venäläisten kauhu ”Valkoinen kuolema”, joka vähensi vihollisen rivejä yli 500 :lla osumalla. Sotien jälkeen Häyhä viljeli maata Ruokolahden Utulassa ja Valkjärvellä ja harrasti metsästystä ja metsästyskoirien kasvatusta. Häyhä on haudattu Ruokolahden vanhalle hautausmaalle kellotapulille vievän tien varteen.

Simo Keltanen (1891- 1965) maanviljelysteknikko 1917, Ruokolahden kunnankirjurina 1921 alkaen. Simo Keltanen kantoi kunnanjohtajanimikettä ensimmäisenä Suomessa vuoden 1949 alusta lähtien. Nuorisoseuratoiminta, raittiusaate ja  suojeluskuntatyö olivat Simo Keltasen tärkeitä aatteita.

Sulo Veikko Siitonen (1924 – 2003)
taitava piirtäjä, kuvittaja (Imatran Taideyhdistyksen piirustuskoulu 1946), kirjoittaja ja maanviljelijä Pohja-Lankilan kylässä Rautkorven tilalla, maalarina Ruokolahden kunnan palveluksessa. Siitonen kirjoitti lähes 50 vuotta paikallislehtiin nimimerkillä SVS. Myöhemmin kirjoittaminen laajeni kotiseutuaiheisten kirjojen ja erilaisten historiikkien kirjoittamiseksi ja toimittamiseksi. Vuosien 1980-1997 välillä ilmestyi Ruokolahden kotiseutulukemistojen kuusiosainen sarja. Oli aktiivisesti mukana Ruokolahden kansalaisopiston ja Ruokolahden Taideyhdistyksen toiminnassa. Kihlakunnan lautamiehenä 27 vuotta. Herastuomarin arvonimen hän sai 1974. Kunnanvaltuuston jäsenenä kaksi valtuustokautta. Kotiseutuyhdistys Ruokolahti-Seuran jäsen vuodesta 1960 ja sen johtokunnassa 1971-97. Lukuisia julkisia tunnustuksia ja kotiseutuneuvoksen arvonimi 1998.

Maanviljelijä, itseoppinut kansantaiteilija Kustaa Hupli (1901-2002)
Maalasi ensimmäisen taulunsa 54-vuotiaana ja taiteilijakausi kesti vuoteen 1983, jolloin hän oli maalannut lähes 40 naivistista taulua. Hupli maalasi muistikuviaan eläkkeelle jäätyään kolmentoista vuoden aikana kunnes kunnes näön heikkeneminen lopetti tämän harrastuksen. Hupli asui ikänsä Ahjärven Pekanmäellä.

Kuvanveistäjä, ”kuparin ruttaaja”, sähköasentaja Jaakko Äikäs (1932-2002) oli Ruokolahden Taideyhdistyksen perustajajäsen ja sen johtokunnan jäsen 8 vuotta. Hän teki elämänsä aikana parisenkymmentä isoa kuparista veistosta ja suuren joukon pienempiä teoksia sekä lukemattoman määrän käyttö- ja koruesineitä.
Hän ei myynyt töitään, mutta lähimmät Äikäksen työt ovat Ruokolahden kirjastossa, paikallisen Osuuspankin konttorissa Kurki ja Ruokolahden kirkossa kastemalja. Työelämässä hän oli suurimman osan aikaa Kaukopään tehtailla sähköasentajana. Jaakko Äikäs teki taidetta harrastuksenaan vain syksyn ja talven pimeinä iltoina.

Keksijä, maanmittausinsinööri Tuomas Vohlonen (1877 – 1939)
asui Ruokolahden Kekäleenmäellä. Hän teki lukuisia patentoituja keksintöjä
mm. suomalaisen neste- ja marssikompassin ja perusti Suunto OY:n vuonna 1936. Ruokolahdella hän kehitteli kompassikeksintöään ja kokeili sitä koululiikunnassa pitäen suunnistautumiskursseja.
Muita huomattavia keksintöjä olivat jatkuvalämmitteinen saunanuuni sekä hiihtoa eteenpäin vienyt Voitto-suksiside.
Tuomas Vohlonen on haudattu Ruokolahden hautausmaalle.

Talousneuvos Paavo Pihlman (1914 - 2004) toimi isäpuolensa, kivenhakkaaja August Heinon yrityksessä ensin Ruokolahdella ja sitten Imatralla Heinon Kiviliikkeen toimitusjohtajana. Kivi oli hänelle elävä materiaali. Hän korosti rakennuskivien etsintää ja löysi itsekin uusia kivilaatuja, kehitti kiviteollisuuden laiteratkaisuja ja suri kivialan käsityötaidon hiipumista. Heinon Kiviliike oli aikoinaan Suomen kolmanneksi suurin muistokivien valmistaja. Hän toimi pitkään Kiviteollisuusliiton puheenjohtajana, Imatran Käsi- ja Pienteollisuusyhdistyksen puheenjohtajana ja Pienteollisuuden keskusliiton valtuustossa. Paavo Pihlman oli aktiivinen Rasilan nuorisoseuran jäsen, joka kuului myös Ruokolahden Säästöpankin isännistöön ja Osuusliike Imatran hallintoneuvostoon.

Taiteilija Eino Pätilä (1908-1974) oli Ruokolahden kotiseutuyhdistyksen, Ruokolahti-Seura ry:n perustaja, puheenjohtaja ja kotiseutumuseon perustaja. Eino Pätilä oli innokas kotiseutuihminen, jonka suhteiden ja ideoinnin tuloksena syntyivät mm. kirkon takana sijaitseva Edelfeltin muistokivi ja Entisten kirkkojen muistokivi Vanhalle hautausmaalle.

Amiraali Adolp von Weyman eli Aleksander Adolf von Weymarn (1810-1897) oli jo 12 vuotiaana merivoimien kadetti ja merikaartilainen 16 vuotiaana. Ylennyttyään vielä luutnantiksi, kapteeniluutnantiksi, kapteeniksi, kontra-amiraaliksi ja vara-amiraaliksi, hän 60 vuotiaana siirtyi reserviin ja vietti eläkevuotensa Rautionhovissa. Kuntalaiset sanoivat amiraalin olleen "keisarista kolmas mies".
Weymarn lahjoitti Ruokolahden seurakuntataloon 1875 taulun Ristiltä otto.