Kalliomaalaukset
Ruokolahdella on kaksi kalliomaalausta. Maalaukset ovat noin 5000 vuotta vanhoja, ja ne on tehty punamullalla eli rautaoksidilla.
Savilahden Kolmiköytisienvuoressa oleva kalliomaalaus löydettiin kesällä 1977. Maalausta suojaa pystysuorassa rantakalliossa kalliolippa ja piioksidikalvo. Maalauksen punamulta on poikkeuksellisen hyvin säilynyt ja väriltään voimakas. Sen sideaineena on käytetty eläinten verta tai rasvaa. Kolmiköytisienvuoren kalliomaalauksessa erottuu ainakin yhdeksän kuviota: viisi ihmistä, hirvi, käärme ja kaksi ilmeisesti käärmettä esittävää kulmaviivaa. Kolmiköytisienvuoren kalliomaalaus on yksi Ruokolahden Saimaa Geopark -kohteista.
Lapinvuoren kalliomaalaus
Ruokolahden toinen kalliomaalaus löydettiin vuonna 1994. Se sijaitsee Hauklapin Lapinvuoressa. Maalaus on lähes pystysuorassa kallioseinämässä, ja myös sen yläpuolella on suojaava kalliolippa. Lapinvuoren maalauksessa arvellaan olevan päällekkäin kaksi kuviota. Niiden määrittely on vaikeaa, sillä maalaus on hyvin kulunut.
Hauklappi
Toisen Salpausselän takana, noin 30 kilometrin päässä Ruokolahden keskustasta sijaitsee Hauklappi. Alueen vaihtelevassa erämaaluonnossa retkeilijä voi kokea suomalaisen luonnon monimuotoisuutta parhaimmillaan. Karut ja jyrkkäreunaiset kallionharjanteet ovat Hauklapin erityispiirre.
Hauklapin metsät ovat enimmäkseen tuoreita kangasmetsiä, joissa valtapuulajit ovat mänty ja kuusi. Talousmetsien keskellä, lampien ja soiden reunoilla, on Hauklapissa säilynyt myös koskemattomia metsäalueita. Luonnossa liikkujalle Hauklappi tarjoaa mahdollisuuksia sienestykseen ja marjastukseen tai vaikkapa eläinten tarkkailuun. Alueella viihtyvät niin hirvet kuin karhut ja voipa talvinen hiihtoretkeilijä tavata hangella sudenkin jäljet.
Valkinhovi
Hauklapin karu luonto muuttuu lehtomaisen reheväksi, kun saavutaan Valkinhoviin. Tilan komean päärakennuksen rakennutti vuonna 1920 metsäneuvos Väinö Lagerstedt.Tilaa kohensivat Anelma ja Esko Piiparinen, joilta tila siirtyi 2012 Timo Ruuskan omistukseen. Valkinhovin puutarha on keidas kuivien ja karujen mäntykankaiden ja kalliovarvikkojen keskellä. Kivipengerrykset pihalla, hyötypuutarha, kasvihuone ja luetteloidut yli 120 lajikkeen puuvartiset kasvit kertovat tilan omistajien puutarhaharrastuksesta.
Hauklapissa sijaitsee myös luonnonmuistomerkki Kummakivi ja se on yksi Ruokolahden Saimaa Geopark -kohteista. Se on noin seitsemän metrin pituinen siirtolohkare, joka lepää kapea-alaisella kallioalustalla koskettaen tätä niin pienellä pinta-alalla, että näyttää siltä kuin kivi miltei liikkuisi. Kummakivi on rauhoitettu vuonna 1962 ja sille on lohkottu oma tontti.
Sammalsilta
Sammalsilta on alunperin Kaukas-yhtiön 1930-luvulla rakennuttama rahkamättäistä koottu silta. Sen tarkoitus oli helpottaa metsätyömiesten kulkua Pitkäjärven yli. Nykyään silta palvelee Kummakivelle kulkijoita ja muita luonnossa liikkujia.
Utulan harjualue
Toinen Salpausselkä kulkee Utulassa Saimaan poikki pitkänä Kyläniemenä. Sen tyviosan puhkaisee Kutveleen kanava, joka toimii samalla Ruokolahden ja Taipalsaaren rajana.
Toisen Salpausselän etelärinteellä sijaitseva Huuhanranta on yksi Saimaan pisimpiä hiekkarantoja, pituudeltaan noin 1,5 km. Kahlattavaa hiekkapohjaista rantaa on parhaimmillaan melkein 100 metriä rantaviivasta. Upean järvimaiseman tarjoaa eteläpuolella avautuva Huuhanselkä, jolla voi kesäpäivänä seurata Kutveleen kanavaan suuntaavia tai sieltä tulevia veneitä. Huuhanrannan rantamuodostumat (Ss II) on yksi Ruokolahden Saimaa Geopark -kohteista.
Huuhanranta retkeilykohteena
Huuhanrannan alue on varattu Ruokolahden rantayleiskaavassa yleiseen virkistyskäyttöön. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö omistaa 5,5 hehtaarin alueen (n. 600 m rantaviivaa), muu osa on metsäyhtiöiden omistuksessa. Alueen käyttö on sallittu jokamiehenoikeudella – muistaen, että alueen käyttäjillä on vastuu huolehtia jätteistään ja olla häiritsemättä luontoa ja muita alueen käyttäjiä.
Virkistysaluesäätiön alueella on laavu ja käymälät, sekä polttopuuhuolto. Alueella toimitaan 'roskattoman retkeilyn' peritaatteilla - jokainen kävijä vie roskansa mukanaan. Rannalla ei ole jäteastioita. Autolla ajo ranta-alueelle on kielletty.
Luontokohde
Lämpöoloiltaan suotuisa harjumainen alue on paitsi maisemallisesti komea, myös monen harjukasvin ja hyönteislajin esiintymispaikka. Esimerkiksi Etelä-Karjalan maakuntakasvi, kangasvuokko, kukkii alueella paikoin suurina yhtenäisinä kasvustoina. Jyrkällä rinnealueella viihtyy myös harvinainen
hietaneilikka. Kuumilla rinnehietikoilla lentelee alkukesällä runsaasti
muurahaiskorentoja, joiden toukkien erikoiset pyyntisuppilot herättävät ihmetystä loppukesällä.
Ruokolahden luolat ovat lohkareluolia. Ne ovat osa Järvi-Suomen luolakeskittymää. Luolat ovat lohkareita tai rikkoutunutta kallioperää. Luolat ovat syntyneet muinaisten maanjäristysten rikkoessa graniittista kallioperää tai jääkaudella jäätikön irrottaessa kallioperästä suuria lohkareita ja kasatessa niitä päällekkäin.
Ruokolahdella on kymmenkunta luolaa, jotka sijaitsevat kunnan eri kolkissa. Luolat ovat olleet vainoaikoina kansalaisten piilopirtteinä. Merkittävimmät luolat ovat Lassilan ja Sarajärven Linnavuorissa.