Rauhaa rakastava saimaannorppa

Saimaannorppa – harvinainen naapurimme

Ruokolahden rannoilla saatat jakaa järvimaiseman yhden maailman harvinaisimman hylkeen kanssa. Saimaannorppa on Suomen kansallisaarre ja Euroopan ainoa makean veden hylje, jonka koko esiintymä rajoittuu Saimaalle. Tätä uhanalaista lajia elää luonnossa vain noin 450 yksilöä – ja osa niistä juuri täällä meillä.

Missä norpat pesivät?

Saimaannorppa tarvitsee pesimiseen rauhallisia, luonnontilaisia rantoja, joissa on suojaisia lahtia, kivikkoa, rantametsiä ja lunta. Talvisin norppa kaivaa pesäkolonsa jäähän ja hangen alle – niin kutsutun lumikekopesän – jonka suojissa se synnyttää poikasensa, kuutin, helmi–maaliskuussa. Pesät eivät aina näy ulospäin, joten erityinen varovaisuus on tärkeää jäällä liikkuessa. Kevään pesintäkausi on norpalle kaikkein herkin vaihe.

Miksi norpat tarvitsevat rauhaa?

Norpan lisääntyminen onnistuu vain, jos pesintäaikaan ympäristö pysyy hiljaisena ja häiriöttömänä. Moottorikelkat, kävelijät, hiihtäjät tai lemmikit pesäalueilla voivat aiheuttaa sen, että emo sukeltaa veteen ja imetys keskeytyy – häiritty imetysrytmi puolestaan heikentää kuuttia, jolloin se voi pahimmillaan menehtyä. Vastasyntyneeltä kuutilta puuttuu kylmältä suojaava ihonalainen rasvakerros eli traani, mutta emon rasvainen maito saa poikasen pyöristymään vauhdilla. Siksi rikkumaton imetysrauha on ensiarvoisen tärkeää kuutin selviytymiselle.

Toukokuussa kuutti jää omilleen. Imetyksen kerryttämä vararavinto auttaa kuuttia selviytymään, kunnes se oppii hankkimaan ravintonsa itse. Nälkäinen ja aliravittu kuutti takertuu helposti kalanpyydykseen. Siinäpä saalis, jota kukaan ei toivo!

Kesäaikaan norpat tarvitsevat rantakivikoita lepäämiseen ja karvanvaihtoon. Auringon lämpö nopeuttaa karvan vaihtumista eivätkä norpat mielellään poistu kiveltä veteen. Norppa ei ole arka eläin, mutta toistuva häiriö saa sen siirtymään syrjemmälle, missä elinolosuhteet voivat olla heikommat.

Miten me ihmiset vaikutamme norppaan?

Saimaannorppien suurimmat uhkat liittyvät ihmisen toimintaan:

  • Verkkokalastus on edelleen merkittävä kuolemanriski, etenkin nuorille kuuteille. Ne voivat jäädä kiinni verkkoihin ja hukkua. Siksi on tärkeää noudattaa verkkokalastusrajoituksia.

  • Rantarakentaminen ja maankäyttö voivat hävittää norpalle tärkeitä pesä- ja lepopaikkoja.

  • Liikenne jäällä ja vesillä voi häiritä norppia pesinnän tai karvanvaihdon aikaan.

  • Lumen puute ja ilmastonmuutos vähentävät sopivien pesäpaikkojen määrä.
Miten voit auttaa?

Saimaannorpan suojelu on meidän kaikkien vastuulla. Tässä muutamia tapoja, joilla voit olla mukana:

  • Noudata verkkokalastuskieltoja ja rajoituksia erityisesti norpan suojelualueilla. Käytä vaihtoehtoisia kalastusmenetelmiä.

  • Pidä lemmikit kytkettyinä, erityisesti kevättalvella jäällä liikkuessasi.

  • Vältä liikkumista jäällä helmi–huhtikuussa pesimäalueiden läheisyydessä.

  • Älä mene rantautumaan kivikkoisille luodoille tai hiljaisille lahdille kesäaikaan – ne voivat olla norpan lepopaikkoja.

  • Säilytä riittävä etäisyys nähdessäsi norpan.

  • Ilmoita norppahavainnosta Metsähallitukselle tai paikalliselle luontotoimijalle. Havaintotiedot auttavat suojelutyössä.

Muista: norppa on osa Ruokolahden identiteettiä

Saimaannorppa ei ole vain luonnon kummajainen – se on elävä muistutus siitä, miten ainutlaatuinen ympäristö meillä on. Suojelutoimet ovat tehonneet, ja norppakanta on hiljalleen kasvussa. Mutta laji on edelleen erittäin uhanalainen. Yhdessä voimme varmistaa, että myös tulevat sukupolvet saavat nähdä norpan Saimaan selällä.

Metsähallitus || Suomen luonnonsuojeluliitto || Luontoon .fi