Hankkeet

Imatran kaupungille ja Ruokolahden ja Parikkalan kunnille myönnetyn valtionavustuksen tavoitteena on perusopetuksen uimataidon opetuksen vahvistaminen perusopetuksen 1-9 vuosiluokan oppilaiden uimataitojen sekä vesiturvallisuustaitojen parantamiseksi. Jaettavalla hankeavustuksella edistetään perusopetuksen uimataitoa koskevien uunnitelmien laatimista sekä hyvien toimintaallien kehittämistä ja jalkauttamista. Toiminnalla edistetään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita perusopetuksen oppilaiden uimataidon vahvistamiseksi. Hankeavustusta voi käyttää perusopetuksen uimataidon tuki- tai lisäopetuksen järjestämiseen osana oppilaiden koulupäivää. Hankeavustuksella vahvistetaan henkilöstön osaamista, alueellista ja paikallista koordinaatiota sekä monialaista yhteistyötä. Lisäksi avustuksella vahvistetaan yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa sekä turvallisuutta.

Kärki-Leader-alueen ja Ruokolahden ukrainalaisen ystävyyskunta Pryvilnen pienyritysten ja 3. sektorin yhteistyön valmisteluhanke 1.12.2025 - 30.6.2026

Ruokolahden kunta solmi ystävyyskuntasopimuksen ukrainalaisen Pryvilnen kunnan kanssa syksyllä 2024. Siitä lähtien kunta on tiivistänyt yhteistyötään ukrainaan aktivoiden paikallisia asukkaita, yhdistyksiä ja muita toimijoita kokemusten ja tietämyksen jakamiseen omasta toiminnastaan. Lopputulemana valmisteluhankkeessa on toimintasuunnitelma laajemmalle Älykäs kylä -yhteistyöhankkeelle ja tälle hankkeelle Kärki-Leader-rahoitushakemus. Tavoitteena on Ukrainan jälleenrakentamisen alkaessa suomalaisten yritysten yhteistyön käynnistyminen nopeasti.

Hanke toteutetaan 100% Leader Kärki ry:n myöntämällä Älykäs kylä -valmistelurahalla 5 000€.

Aluehallintoviraston myöntämällä valtionavustuksella Ruokolahden perusopetuksessa toteutetaan MOVE-toimintaa, jonka päämääränä on jatkokehittää ja laajentaa koulun pt:n ja opiskeluhuollon yhteistyötä luoden Ruokolahdelle pysyvä toimintamalli, jossa tukea tarvitsevat lapset ja nuoret saavat ohjausta kohti terveellisiä elämäntapoja. Liikkuva koulu -toiminnoissa panostus erityisesti yläkouluikäisten ja vähemmän liikkuvien oppilaiden osallistamiseen. Liikkuva koulu -tavoitteena on myös sitouttaa koko koulun henkilökunta sekä oppilaat liikunnalliseen toimintakulttuuriin osana arke, niin oppitunneilla kuin välituntien aikana. 

Aluehallintoviraston myöntämän avustuksen suuruus on 22 000 € omarahoitusosuuden ollessa 40 %. 

Ruokolahden kunnalle on myönnetty Aluehallintovirastolta kuntien erityisavustus harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen. Ruokolahden Iloa harrastamisesta -hankkeen avulla järjestetään kunnan perusopetuksen oppilaille harrastustoimintaa koulupäivien yhteyteen (pääsääntöisesti iltapäivisin oppituntien jälkeen). Ruokolahdella välimatkat ovat Etelä-Suomen alueen kunnista pisimpiä, mikä aiheuttaa kodeille ja huoltajille suuria haasteita iltaharrasteisiin kuljettamisessa. Hankkeessa pyritään hyödyntämään koulukuljetusmahdollisuudet sekä muu julkinen liikenne. Tarve kehrojen jäjrestämiseen on nähtävissä useiden kyselytutkimusten (esim. kouluterveyskyselyn), vanhempaintoimikunnan toiveiden jne. perusteella. Hankkeen avulla mahdollistetaan peruskoululaisille monipuolinen kerhotarjonta. Yhteistyötä tehdään apikallisten toimijoiden (esim. seurat ja yhdistykset) kanssa.

Syksyllä 2025 koulun oppilaille on järjestetty:

• Incoach Minecraft-kerhoa
• Koodauskerhoa
• Eräkerhoa
• Legokerhoa
• Savi ja Suti -kerhoa
• Karatekerhoa
• Luontokerhoa
• Eklun sporttitoimintaa
• Lenttistä ja liikuntaa
• Kuoroa
• Kalastuskerhoa
• Näytelmäkerhoa

Aluehallintoviraston myöntämän avustuksen suuruus on 18 000 € omarahoitusosuuden ollessa 30 %.

Lisätietoja:

Piia Rossi, Ruokolahden harrastamisen mallin koordinaattori, piia.rossi@ruokolahti.fi, p. 040 643 3604

Opetushallitus on myöntänyt Imatran kaupungille, sekä Ruokolahden, Rautjärven, Parikkalan, Luumäen ja Lemin kunnille on myönnetty hankeavustus kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyyn ja niihin puuttumiseen perusopetuksessa. Hanketta hallinnoi Imatran kaupunki.

Hankkeen tavoitteena on luoda turvallinen ja maakunnallisestikin yhdenvertainen toimintaympäristö, jossa kiusaaminen, väkivalta ja syrjintä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan järjestelmällisesti. Psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta vahvistetaan, ja monialaista yhteistyötä syvennetään kouluyhteisössä. toimenpiteitä ovat teemalliset oppitunnit, hyvinvoinnin ja tunnetaitojen vahvistaminen, digitaalisten työkalujen kehittäminen, sovittelutoiminnan laajentaminen sekä kouluhenkilöstön ja huoltajien tukeminen. Mukana ovat opiskeluhuolto, poliisi, nuorisotoimi ja kolmannen sektorin toimijat. Tuloksina kiusaaminen ja väkivalta vähenevät, koulupoissaolot laskevat ja turvallisuus paranee. Toiminnan jatkuvuus varmistetaan koulutuksilla, materiaalipankilla ja alueellisella yhteistyöllä. 

Opetushallituksen myöntämän avustuksen suuruus on 4171 € (Ruokolahden kunnan osuus) ja hankeaika on 1.12.2025–31.7.2027.

Työetappi on matalan kynnyksen toimintaa, joka tukee 18–35-vuotiaiden eteläkarjalaisten nuorten aikuisten työnhakijoiden työllistymistä ja opintoihin pääsyä. Hankkeessa edelleen kehitetään tuetun työllistymisen mallia nuorille aikuisille.

Hankkeen toteuttavat Työtaito ry ja Etelä-Karjalan Estradi ry, jotka jatkavat hyväksi todettua yhteistyötä Yhes töihin! -hankkeesta (2024). Työtaito ry vastaa hankkeen hallinnoinnista.

Toiminta ulottuu Lappeenrantaan, Imatralle, Ruokolahdelle, Rautjärvelle ja Parikkalaan. Lemin, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren asukkaat voivat osallistua hankkeen toimintaan, mutta näihin kuntiin ei perusteta omia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, työvalmennusta tai työpajatoimintaa tämän hankkeen toiminta-aikana. Näiden kuntien alueilla voidaan kuitenkin järjestää yksittäisiä tapahtumia yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Erityistä huomiota kiinnitetään syrjäseutujen ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten tukemiseen, kuten turvetuotannon muutoksista työllistymispalveluja tarvitseviin henkilöihin.

Hankkeessa tarjotaan työkokeiluja Estradin kulttuuri- ja taidetyöpajalla, työllistymistä palkkatuella sekä tuettua työllistymistä paikallisiin yhdistyksiin ja yrityksiin. Lisäksi kehitetään oppilaitosten kanssa tuettu oppisopimusmalli, joka helpottaa siirtymää koulutuksen kautta työelämään.

Nuoret aikuiset voivat osallistua valmennuksiin, kuten työ- ja yrittäjyysvalmennuksiin, RMP-motivaatioprofilointiin ja asiakaspalvelukoulutuksiin – myös etäyhteyksin. He saavat rinnalla kulkijan, työhönvalmentajan tai työpajaohjaajan, joka ohjaa ja auttaa etapeissa eteenpäin.

Hanke tekee tiivistä yhteistyötä työllisyysalueen, alueen oppilaitosten, kuntien, yhdistysten ja yritysten kanssa. Kolmen vuoden aikana tavoitteena on tukea 150 nuorta aikuista, joista vähintään 30 % työllistyy tai aloittaa opinnot.

Rahoittajana toimii Hämeen ELY-keskus, ja hanke saa osarahoitusta Euroopan unionilta. 

Lisätietoa:

Työetappi -hankkeen verkkosivut

Ketterästi yhdessä – pienten kuntien voimavarat työllisyyden tukena -hanke on Etelä-Karjalan seitsemän pienen kunnan yhteinen hanke. Hankekunnat ovat Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Hanketta hallinnoi Rautjärven kunta. Hankkeessa työskentelee kokoaikaisesti hankepäällikkö ja hankeasiantuntija sekä lokakuusta alkaen kaksi osa-aikaista hanketyöntekijää.

Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää hankekuntien työllisyyden hoidon palveluja luomalla yhdenvertaisia ja helposti saavutettavia palveluja erityisesti pidempää työttömänä olleille, maahanmuuttajille ja kotivanhemmille – juuri sinne, missä tarve on suurin. Hankkeen tavoitteena on parantaa työnhakijoiden työ- ja toimintakykyä, sekä luoda tasa-arvoisemmat mahdollisuudet kohderyhmälle työnhaun ja arjenhallinnan tueksi asuinpaikasta riippumatta.

Hankkeessa luodaan uusia ketteriä ja yhtenäisiä malleja pilotoinnin ja henkilöstön lisäkoulutusten avulla. Hankkeen aikana vahvistetaan jo olemassa olevia verkostoja ja luodaan uusia työtapoja kuntien, työllisyysalueen, hyvinvointialueen ja Kelan kesken. Tarkoituksena on kehittään alueelle pysyviä toimintamalleja, joilla vastataan työllisyyden haasteisiin jatkossakin.

Hankkeelle on myönnettu tukea yhteensä enintään 414 489 euroa ja kustannusmallina on flat rate 40% kehittäminen. Jokaisen hankkeessa mukana olevan kunnan omarahoitusosuus on 29 606 euroa.

Hankkeen rahoitus: Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027, EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma, 
Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), Toimintalinja 4: Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi, 
Erityistavoite 4.3: Yhdenvertaiseen osallisuuteen

Lisätietoja:

Sanna Kemppainen, hankepäälikkö, sanna.kemppainen@rautjarvi.fi, p. 040 531 5731

Aluehallintoviraston myöntämällä avustuksella Ruokolahden kunta järjestä Leijonaleiritoimintaa kesällä 2025. 

Aluehallintoviraston myöntämän avustuksen suuruus on 2 500 € omavastuuosuuden ollessa 10 %. 

Valtion erityisavustusta käytetään etsivän nuorisotyöntekijän palkkauskuluihin.

Aluehallintoviraston myöntämä summa on 22 000 €. 

Aluehallintoviraston myöntämän avustuksen suuruus on 40 000 € omarahoitusosuuden ollessa vähintään 10 % . Avustuksen käyttöaika on 1.8.2024–31.7.2026.

Ruokolahden kunnalle on myönnetty Valtion opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustus varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin vuosille 2024–2027.

Avustuksella vahvistetaan varhaiskasvatusta, lähikouluperiaatetta sekä inklusiivista toimintakulttuuria, lisätään oppimista ja hyvinvointia sekä vahvistetaan varhaista tukea, tuetaan lapsien yksilöllisiä opinpolkuja ja huomioidaan erilaiset tuen tarpeet. 

Myönnetyllä avustuksella tuetaan pysyvien toimintamallien, rakenteiden ja käytänteiden kehittämistä tukemalla varhaiskasvatuksen järjestäjien mahdollisuuksia palkata varhaiskasvatuksen henkilöstöä (varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi tai lastenhoitaja) lapsiryhmien kokoa pienentämään, varhaiskasvatuksen erityisopettajia lasten tuen tarpeisiin vastaamaan sekä lapsiryhmiin, joissa on tukea tarvitsevia lapsia sekä esi- ja perusopetuksen opetusryhmien opetuksen toteuttamiseksi ja tueksi, joissa tehostetun tuen (oppilaalle on tehty perusopetuslain 16a §:n mukainen oppimissuunnitelma) tai erityisen tuon (oppilaalle tehty perusopetuslain 17 §:n mukainen kirjallinen päätös) piirissä olevan oppilaan/oppiladen opetus järjestetään osittain tai kokonaan yleisopetuksessa tai joissa on erikoissairaanhoidon piirissä olevia oppilaita.

Tasa-arvohankerahalla kouluun on palkattu kaksi koulunkäynninohjaajaa ja lisäksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajan työaikaa on myös koulun käytössä.

Myönnetty summa on 195 000 € omarahoitusosuuden ollessa 20 %. Avustuksen käyttöaika on 17.4.2024–31.12.2027.

Etelä-Karjala on elänyt metsäteollisuudesta ja matkailusta. Maailman muutuessa on suunnattava katsetta uudelleen ja kysyttävä, missä ovat tulevaisuuden elinkeinot. Siirtymäkauden muutoksiin on saatu rahaa Etelä-Karjalaan Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF).

Kohderyhmä

Hankkeen kohderyhmiin kuuluvat erityisesti nuoret 18-29 vuotiaat maaseudulla asuvat nuoret, joiden työllistymismahdollisuudet ovat vähentyneet turvetuotannon alasajon seurauksena. Kohderyhmä on myös yli 55-vuotiaat miehet, jotka ovat jääneet työttömiksi turvesektorilta tai turvetuotantoon liittyviltä toimialoilta ja tuotantoketjuilta, tai miehet, jotka ovat työttömyysuhanalaisia.

Osaajaverstas

Osaajaverstaat on konsepti, joka on syntynyt Saimaan ammattiopisto Sampon, LAB-ammattikorkeakoulun ja Luumäen kunnan yhteishankkeessa. Plan B -hanke on laajentanut toimintaa syksyllä 2024 muihin kuntiin Rautjärvelle, Parikkalaan sekä Ruokolahdelle. Osaajaverstaiden kautta ammatillinen koulutus ja korkeakoulutus tulevat lähemmäksi pohjoisemmassa Etelä-Karjalassa asuvia, mikä on tärkeää alueellisen yhdenvertaisuuden tukemiseksi.

Ruokolahdella Osaajaverstas toimii osoitteessa Nällisuontie 3 keskiviikkoisin Osaajaverstaan kalenterin mukaisesti.

Osaajaverstaat toimivat monipuolisena kohtaamispaikkana ja oppimisympäristönä, jossa voi hankkia taitoja elinkeinoelämän tarpeisiin. Niissä opiskelija saa yksilöllisesti räätälöityä tukea opintopolkujen löytämiseen, kesken jääneiden tutkintojen suorittamiseen ja osaamisen päivittämiseen. Osaajaverstaalta saat apua mihin tahansa työhön ja koulutukseen liittyvään asiaan.

Pilotoinnissa Saimaan ammattiopisto on ammatillisen koulutuksen järjestäjänä ja LAB-ammattikorkeakoulu korkea-asteen koulutuksen järjestäjänä ja yrityspalveluiden tarjoajana. Keskeistä on tunnistaa nykyinen osaaminen ja omat luonteenpiirteet ja kyvyt ammatinvalinnan kannalta.

Laaja yhteistyö- ja kumppaniverkosto

Plan B -hanketta toteuttaa vaikuttava joukko eteläkarjalaisia koulutusalan toimijoita. LABin lisäksi hankkeessa ovat mukana Saimaan ammattiopisto Sampo, Simpelejärven opisto sekä LUT-yliopisto. Hankkeen aikana voidaankin hyödyntää koulutuksen kehittämisen mahdollisuuksia vapaan sivistystyön, ammatillisen osaamisen ja yliopiston tutkimuksen kautta. Mukana on myös kolme kuntaa: Rautjärvi, Ruokolahti ja Parikkala.

Tarjolla on täsmäosaajien etsimistä yrityksiin, oman osamisen tunnistamista, valmennusta uusin opintoihin, tutustumista eri aloihin ja yrittäjyyteen sekä tapahtumia, missä nämä kaikki kohtaavat.

Lisätietoja:

Plan-B – Kohti uusia mahdollisuuksia

Yhteystiedot

Maina Seppälä, projektipäälikkö, maina.seppala@lab.fi, p. 040 652 2140

Euroopan kaukovaellusreitti E10 on 2 370 kilometriä pitkä ja se kulkee Suomen pohjoisosista aina Ranskan Nizzaan asti. Reitti kulkee Itä-Suomessa muun muassa Ruokolahden kunnan poikki. Ruokolahdella reitiltä poikkeaa suosittu 18km pituinen Syväjärven kierros -päiväreitti. Ympyräreitti alkaa kunnan liikuntakeskuksesta ja kulkee pääosin metsäpolkuja ja metsäautoteitä. Reitin varrella on Myllykosken laavu, joka ympäristöineen on hieno levähdyspaikka.

Lanajoen luonnonsuojelualue perustettiin 1980-luvulla. Alueella voi seurata metsän eri kehitysvaiheita luonnontilaisena ja sieltä löytyy isoja tervaleppiä, Lanakosken vesiputous, hienoja kukkaniittyjä ja muun muassa syysleimua. Luonnonsuojelualue ja siihen liittyvä tervaleppälehto ovat olleet pitkään suosittu ulkoilukohde, mutta alueella ei ole ollut kunnon opastusta.

Hankkeessa kunnostettiin Syväjärven retkeilyreitin ja Lanajoen luontopolun rakenteita, rakennettiin uusi laavu Syväjärven Myllykoskelle ja asennettiin uudet opasteet Syväjärven kierrokselle ja E10 kaukovaellusreitille sekä Lanajoen luonnonsuojelualueelle. Hanke sai Suomi liikkeelle -ohjelman avustusta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta 23 370€ ja hankkeen kokonaisbudjetti oli 46 740€.

Ruokolahden ja Rautjärven kirjastojen yhteinen kehittämishanke Rajaseudun lukuagentti kirjastopolkua edistämässä. Hankeaika oli 1.9.2024–31.12.2025. Hankkeelle on saatu aluehallintovirastolta valtionavustusta kirjastojen alueelliseen ja paikalliseen kokeilu- ja kehittämistoimintaan.

Hankkeen tavoitteena oli luoda ja vahvistaa lukutaitotyön rakenteita, innostaa lukemaan ja monipuolistaa lukutaitoa. Kohderyhmänä ovat 1.–6. luokkien oppilaat ja hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä koulujen kanssa. Hankkeen taustalla on huoli lukutaidon heikkenemisestä ja eriytymisestä.

Hankkeen toteuttamisessa oli kolme toimintalinjaa:

• Kirjastopolun vakiinnuttaminen ja kehittäminen Ruokolahdella sekä sen jalkauttaminen Rautjärvelle
• Yhteistyö opettajien ja luokkien kanssa: lukuagenttitunnit, kirjavinkkaukset, lukukampanja
• Kirjailijavierailu koululaisille, tietoisku vanhemmille ja luento henkilöstölle

Hankkeen toteutus

Pääosa hankkeen toiminnoista toteutui koulun lukuvuonna 2024–2025. Hankkeeseen palkattu lukuagentti, Ruokolahden kirjaston kirjastovirkailija Johanna Pulkkinen, vieraili kaikissa Ruokolahden ja Simpeleen koulujen 1.–6. luokissa. Lukuagenttitunnilla esiteltiin eri tyylistä luettavaa sekä kuultiin oppilaiden ja opettajien toiveita. Ydinviesti oli, että jokaiselle löytyy varmasti mieleistä ja sopivan tasoista luettavaa. Kirjastolaiset auttavat mielellään etsinnässä! Agenttituntien jälkeen koululuokat vierailivat kirjastolla kirjavinkkauksessa.

Kokemukset kirjavinkkauksesta olivat hyviä ja niitä on tarkoitus jatkaa säännöllisesti osana kirjastopolkua. Hankkeen puitteissa polun sisältöä kehitetään muiltakin osin ja mallia tarjotaan hyödynnettäväksi myös Rautjärvellä. Pohdinnassa on yhteistyön jatkuminen hankkeen jälkeenkin.

Keväällä toteutettiin molemmilla kouluilla kaikkien alaluokkien yhteinen lukukampanja. Jokaisesta luetusta tai kuunnellusta kirjasta sai lisätä suomun lukulohikäärmeeseen ja hirmuiset lukupedot koulujen seinille rakentuikin. Lukukampanja huipentui huhtikuussa kirjailija Roope Lipastin vierailuun.

Syksyllä 2025 kuntien henkilöstölle ja päättäjille pidettiin luento lukutaitotyöstä. Luennon tavoitteena oli jakaa tietoa Kansallisesta lukutaitostrategiasta 2030, lukutaitotyön tärkeydestä sekä innostaa konkreettisiin toimiin. Luennoitsijana toimi Opetushallituksen Lukutaito-ohjelman erityisasiantuntija, ohjelmavastaava Lotta-Sofia La Rosa.

Oppilaiden vanhemmille toteutettiin pieni tietoisku heidän tärkeästä roolistaan lasten ja nuorten lukuharrastuksen innostajina ja mahdollistajina. Videon on toteuttanut Sivupiirin toimittaja, lukuinnostaja Henriika Tulivirta. Video esitettiin syksyn 2025 vanhempainilloissa, mutta se on kaikkien katsottavissa Ruokolahden kunnan kirjaston kouluyhteistyösivulla sekä valtakunnallisella Kirjastokaista-sivustolla.

Jokaisella on oikeus lukea!

Sivupiirin toimittaja, lukuinnostaja Henriika Tulivirta tarjoaa näkökulmia lasten ja nuorten lukuinnon tukemiseen arjessa.

Lukutaidosta ja lukemisen vähenemisestä puhutaan usein huolen kautta. Huoleen on toki syytä, mutta huolipuhe ei ole avain lukuinnon sytyttämiseen – tarvitaan tekoja, esimerkkiä ja innostusta!

Tässä videossa Henriika puhuu lukemisen ilosta, sopivien kirjojen löytämisestä, lukevan aikuisen merkityksestä ja yhteisistä lukuhetkistä. Hän jakaa käytännönläheisiä vinkkejä kaikille, jotka haluavat vahvistaa lasten ja nuorten lukemisharrastusta – olet sitten vanhempi, opettaja, kirjastolainen tai muu lukemisen puolestapuhuja. Video sopii erinomaisesti opetus- ja kasvatustyöhön sekä kaikille lukemisen puolestapuhujille. Henriika muistuttaa meitä tärkeästä periaatteesta: jokaisella on oikeus lukea.

Henriika Tulivirta työskentelee Sivupiirissä, joka on Helsingin kaupunginkirjaston valtakunnallisen kehittämisyksikön verkkopalvelu lasten- ja nuortenkirjallisuudesta.

Ruokolahden satama uudistettiin vuosina 2024-2025 ja samalla satamaan hankittiin monikäyttötilat, joissa onnistuu etätyöskentely, pienet kokoukset tai vaikkapa pop up -myyntipisteen pitäminen. Ruokolahdella ei ollut aiemmin etätyökäyttöön tarkoitettua tilaa. Rakennuksessa on 2 identtistä, täysin kalustettua 9m2 toimistohuonetta. Tiloista on isojen ikkunoiden kautta suora näkymä Saimaalle ja ulkoa sisäänpäin näkyminen on estetty peilaavalla kalvolla. 

Tilat voi varata ja maksaa verkossa osoitteessa: Ruokolahden kunnan varausjärjestelmä - Etätyöpisteet. Viereisessä sataman huoltorakennuksessa sijaitsevat wc ja peseytymistilat sekä vesipiste, jotka ovat etätilojen varaajien käytössä.

Tilojen hankintaan saatiin EU:n maaseuturahoitusta Leader Kärki ry:ltä 19 800€ hankkeen kokonaisbudjetin ollessa 30 464€.

Hankkeen rahoittajana toimii Etelä-Karjalan liitto ja hanke on saanut Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoitusta. Ruokolahden kunta osallistuu hankkeeseen omarahoitusosuudella.

Kehittämishankkeen suunnitelman julkinen tiivistelmä

Ruokolahden kuntakeskuksen satama- ja ranta-alueen kehittämishankkeella vastataan voimakkaasti kasvaviin eteläisen Saimaan matkailu- ja virkistyskäytön kehittämistarpeisiin kestävän kehityksen mukaisesti. Hankkeessa rakennetaan Ruokolahden kuntakeskukseen monimuotosatama ja ranta-alue vastaamaan Saimaan ja Haapaveden kestävän hyödyntämisen tarpeita sekä vahvistetaan alueen yritys- ja toimijaekosysteemiä. Rakentuva monimuotosatama liittyy kiinteästi metsäteollisuuden uudistuvaan vesistökuljetusverkostoon. Hanke varmistaa myös Haapaveden suojelullisten toimien ja alueen hyötykäytön yhdistämisen vähentäen osaltaan Saimaan herkän vesistöluonnon kulumista. Hankkeella luodaan edellytyksiä Saimaaseen tukeutuvan matkailu- ja virkistysliiketoiminnan kehittämiselle koko eteläisen Saimaan alueella. Hankkeen toimet edistävät kansainvälistä matkailu- ja palveluliiketoiminnan kehittymistä Imatra-Lappeenranta talousalueen, Etelä-Karjalan maakunnan ja laajemmin eteläisen Saimaan alueella. Hankkeella luodaan edellytykset yritysten alue-ekosysteemin vahvistumiselle ja sen myötä alueen parantuvaa työllisyyttä kehitetään jatkuvuuspariaatteella koulutus-, kaupallistamis- ja TKI-toimenpitein yhteistyössä koulutusorganisaatioiden ja yrityspalvelutoimijoiden kanssa. Hanke vastaa maakunnan vähähiilisen siirtymän aiheuttamiin sosioekonomisiin ja ympäristöllisiin haittavaikutuksiin työllisyyden ja kestävän aluetalouden turvaamiseksi ja turvealan kykyä hyödyntää vihreää siirtymää.

Hankkeessa on kolme erillistä urakkaa, jotka ovat:

1. Sataman maanrakennusurakka, urakka-aika 22.4.-2.8.2024
2. Virastotalon ympäristön maanrakennusurakka, urakka-aika 13.5.-11.10.2024
3. Laituriurakka, urakka-aika 5.8.-31.10.2024

Virastotalon puistoalueen toimintojen sijoittaminen ja alustava mitoitus

Pysäköintipaikat

• Asennetaan reunatuki ohjaamaan pintavesiä ja sen avulla myös asfaltin reuna-alueet säilyvät siistinä. Graniittireunakivi on selvästi kalliimpi, mutta päätettiin ulkonäön ja kestävyyden vuoksi käyttää graniittia, leveys 170mm.
• 2 kpl LE-paikkoja aukion puolelle sivulle
• Pyöräpaikat: kiinteät, runkolukittavat telineet, pyöräpaikat siirretään olemassaolevalle pysäköintialueelle, aukion kulmaan.
• Moottoripyöräpaikat (ei mopo): vinoparkkina 7-8 kpl, sijoitus pohjoissivulle niin että eteläosa muutetaan nurmikoksi (ei pysäköintiä).
• Rannan päässä jalkakäytävän linjauksen vuoksi yksi valaisinpylväs siirretään.

Huoltorakennus

Satamaan rakennettiin uusi huoltorakennus, josta löytyy peseytymistilat, wc, pyykinpesumahdollisuus sekä varasto kunnossapitovälineille.

Vesihuolto ja öljynerotus

Vesihuollosta oli laadittu 2 vaihtoehtoa, joista valittiin vaihtoehto 1, jossa öljyn erotus sijoittuu varsinaisen pysäköintialueen ulkopuolelle, viheralueelle.

Satamatien kevyenliikenteenväylä

Satamatien linjauksess on varmistettu, että uimarannalle jää riittävästi tilaa. Korotettu suojatie tehdään asfalttipäällysteiseksi niin, että korotukset/ viisteet toteutetaan kivettynä.

Tapahtuma-aukio, tasaus ja päällysteratkaisu

Päällysteenä betonikiveys kalanruotoladonnalla, punamusta sauvakiveys.

Istuskeluportaat

Ison puurakenteisen portaikon ylä- ja alaosaan tehdään jykevät perustukset ruuvipaaluilla. Portaikon leveys on suunnitelmassa 5m, molemmilla sivuilla 1,2m leveät (minimileveys) askelmat ja keskellä portaikon askelmiin sovitetut istuimet.

Tuleva kioski

Tilavaraus on merkitty suunnitelmakartalle huoltoyhteysmahdollisuudet huomioiden. Vielä ei ole tiedossa tuleeko paikalle kontti kahvila vai pysyvä rakennus.

Kasvillisuus

Kasvillisuus on esitetty suunnitelmapiirustuksessa. Mikäli kohteen valmistuttua todetaan, että tarvitaan lisää suojaistutuksia tms., voidaan tehdä mahdollinen täydennys omana työnä. Nurmikkoa on tulossa vain aivan keskeisille osille, kuntta portaiden viereen, aukion ympärille ulkoreunalle niitty.
Kookkaat koivut aukion järven puoleiselta reunalta todennäköisesti joudutaan kaatamaan. Korvaavia puita ei suunnitelmassa ole tarve esittää, kunnan puutarhuri hoitaa tarvittaessa täydennyksen.

Yrittäjyys

Jo Rasilanrannan kehittämishankkeen hankesuunnitelmassa nostettiin vahvasti esiin yrittäjyyden tukeminen ja yritysten toimintaedellytysten kehittäminen. Otteita hankesuunnitelmasta:

”Hankkeessa rakennetaan Ruokolahden kuntakeskukseen monimuotosatama ja ranta-alue vastaamaan Saimaan ja Haapaveden kestävän hyödyntämisen tarpeita sekä vahvistetaan alueen yritys- ja toimijaekosysteemiä”

”Hankkeella luodaan edellytykset yritysten alue-ekosysteemin vahvistumiselle ja sen myötä alueen parantuvaa työllisyyttä kehitetään jatkuvuusperiaatteella koulutus-, kaupallistamis- ja TKI-toimenpitein yhteistyössä koulutusorganisaatioiden ja yrityspalvelutoimijoiden kanssa.”

Ruokolahden kunta haki satama-alueelle aktiivisesti yrittäjiä mm. 7.11.2024 järjestetyn infotilaisuuden avulla. Lopputuloksena satamaan ovat tulossa toimimaan:

• Bekaurin Makuaarre - kahvila
• Ambitious Actions - saunalautta
• Tuplakasi actions ja Ravintola Alppimaja - rantasauna

Lisäksi keskusteluja käydään kahden venevuokraus- ja venekuljetus sekä ohjelmapalvelutuottajan kanssa. (Tieto ajankohdalta: 13.3.2025)

Oheistoiminta

Rasilanrannan kehittäminen mahdollisti Ruokolahden kunnalle Leader-hankkeen, jonka avulla kunta hankki satamaan tilaelementin, josta löytyy 2kpl 9m2 täysin kalustettuja toimistohuoneita. Tiloissa voi tehdä etätöitä tai pitää vaikka pop up -kioskia.

Ympäristöministeriön rahoittaman Ikäystävällinen Ruokolahti -hankkeen päätavoitteena oli tulevaisuuden asumisratkaisujen selvittäminen ja ikäystävällisyyden kehittäminen Ruokolahdella. Hankkeessa parannettiin ikääntyvien Ruokolahden asukkaiden osallisuutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta, aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä opiskelijayhteistyönä.

Yhteistyötä LAB-ammattikorkeakoulun palvelumuotoilun opiskelijoiden kanssa tehtiin keväällä 2023.  Projektiopintojen tavoitteena oli parantaa ikääntyvien Ruokolahtelaisten osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä luomalla asiakaslähtöinen toimintamalli. Lopputuloksena oli uusi osallisuuden ja yhteisöllisyyden toimintamalli asiakasymmärryksen, haastatteluiden, benchmarkkauksen ja onlinekyselyn tulosten pohjalta. Lisäksi projektin tavoitteena oli luoda raamit ja mallinnettu toimintakonsepti, jota voi skaalata myös muihin kuntiin.

Asiakaslähtöinen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistava toimintamalli on jaettu kolmeen eri osioon ja ne ovat markkinointiviestintä, aktivaattori sekä rutiini ja aikataulutus. Toimintamallissa on luotu käyttäjäpersoonat, joihin on peilattu uudistettuja viestinnän keinoja ikääntyville Ruokolahdella. Markkinointiviestintää on tarkasteltu käyttäjäpersoonien, aktivaattorin ja esteettömyyden aihioista. Toimintamallin taustoja selvitettiin asukaskyselyllä. Osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyviä työpajoja järjestettiin kuntalaisille, omaisille ja päättäjille.

Voit tutustua raporttiin tästä: 

Loppuraportti: Osallisuuden ja yhteisöllisyyden toimintamalli 

Ruokolahden edustan Saimaan suojeluhanke "Sininen Haapavesi" toteutettiin 1.10.2012 - 2014.

Hankkeen tavoitteena oli parantaa Haapaveden tilaa. Haapaveden vesialue on pengerteillä paljolti suljettu matalahko allas, jossa veden vaihtuvuus on pieni. Tästä syystä alue on herkkä pilaantumiselle.

Hanke-alue on kooltaan 403 km², josta Haapavesi käsittää 49 km². Siten järven valuma-alueen koko on 354 km². Järvisyys on Haapavesi mukaan luettuna 20,6 %.

Haapavedellä ei ole pistekuormittajia, vaan kuormitusta tulee niin sanottuna hajakuormituksena maataloudesta, metsätaloudesta ja haja-asutuksesta. Haapavedellä on todettu myös alusveden happivajausta, mikä tarkoittaa järven pohjasedimentistä liukenevaa kuormitusta, niin sanottua sisäistä kuormitusta. Alueella on viime vuosina havaittu sinileväesiintymiä.

Sininen Haapavesi-hankkeen tavoitteena oli, että Saimaan rannoilla olisi hyvä asua, mökkeillä ja kokea.

Hankkeen tavoitteet

• Selvittää Haapaveden ja Virmutjoen vesiensuojelullinen tila ja ulkoiset kuormitustekijät.
• Selvittää Haapaveden kalastorakenne suunnitelmallisen poisto- ja hoitokalastuksen aloittamiseksi.
• Antaa neuvontaa ja koulutusta sekä tiedotusta vesiensuojelussa.
• Selvittää ranta-alueiden vesiensuojelutarpeet.
• Suunnitella yhdessä alueella toimivien sidosryhmien kanssa sekä ostopalveluina maa- ja metsätalouden valuma-alueen vesiensuojelusuunnitelmia ja maanomistajakohtaisia yksityiskohtaisia vesiensuojeluratkaisuja.
• Edistää jätevesilietteiden hyötykäyttöä maataloudessa.

Loppuraportti

Haapaveden ojavesitutkimus vuonna 2014 

Rantojen vesiensuojelusuunnitelma

Karttaliite 1: Tarkastelualue

Karttaliite 2: Eroosioherkät rannat

Karttaliite 3: Vesikasvillisuuden valtaamat rannat

Karttaliite 4: Ojitetut suot ja metsät

Karttaliite 5: Maatalousalueet ja vesiensuojelurakenne-ehdotukset

Karttaliite 6: Kaavoitetut alueet

Karttaliite 7: Jätevesineuvonta

Karttaliite 8: Hulevesiverkosto ja vesiensuojelurakenteet

Karttaliite 9: Rehevimmät vesialueet ja ojat

Karttaliite 10: Vesialueet, joilla vesiensuojelutoimet ovat erityisen tarpeellisia

Tiedote 7

Tiedote 8

Esite

Esiselvitys Haapaveden tilasta

Ruokolahden Haapaveden maatalousympäristön vesiensuojelun yleissuunnitelma,ProAgria Etelä-Suomi

Maatalouden vesiensuojelu, esite ProAgria Etelä-Suomi

Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma Haapaveden valuma-alueella, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala

Metsätalouden vesiensuojelu, esite Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala

Haapaveden kalastoselvitys ja poisto- ja hoitokalastussuunnitelma, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry

Sininen Haapavesi -hankkeen vedenlaatututkimukset kesällä 2013, Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Sininen Haapavesi -hankkeen kesän 2013 vesinäytetulosten   kooste

Virmutjoen vesinäytetulokset vuosilta 2012 - 2013

Latosuonojan vesinäytetulosten tarkastelua 1962 - 2013

Huhtisuonoja vesinäytetulosten tarkastelua 1962 - 2013